perjantai 13. kesäkuuta 2014

"Elkää itikat pistäkö meitä"...

Otsikon mukaan lauleli neiti neljä vee meidän aamulenkin ajan.  Kolme poitsua ajeli pyörillä, tytöt istui rattaissa ja äippä työnsi rattaat eväsreppu selässä ja kamera kainalossa muutaman kilometrin päähän rannalle. Huh, ohi on. Itikat oli uskollisia seuralaisia ja tihkusadettakin oli osan matkaa. Kotiin tuomisia tuli kauniita kiviä ja kauniita kukkia (joiden takia sai pysähtyä yhtenään).
Evästauolla.
Itikoille kyytiä


 Veden pinta oli noussut ainakin 20 cm viime käynnistä.
Yhtään pinkkiä kukkaa ei olis tienvarteen jäänyt, jos tämä tyttö olisi asian saanut päättää. 


Pilvet alkaa rakoilla
                                                        Pyörät parkissa!



Illalla etelästä kotiutuneen koululaisen vikellysvyöratsastusta. Tukevista rautakahvoista kiinni ja menoksi!


Valamonruusuko lie tämä yksinkertainen pieni kukka

 Nurmikkoa voisi leikata?
 Munivakin kana malttoi jyviä tulla syömään. Yleensä syönnin ajaksi toinen iso kana menee hautomaan munia.

 Kanat etsii kauranjyviä
 Kyseinen pusikko löytyi lähimetsästä. Mikähän lie tämäkin?
Heponen trimmaa nurmikkoa (tosin valikoivasti).

 Kanat ei tykänny näistä kavereista. Tulivat häiritsemään syömistä!

Pumppuruiskulla kastellaan kilvan kukkia

 Nam! Omenaa!
Ruttojuuret suurimmillaan

Kaunokaiset odottaa kukkapenkkiin pääsyä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti